perjantai 31. heinäkuuta 2015

Pullantuoksuinen äiti



    Meillä pullat leipoo aina isi, mutta tänään sain olla kerrankin pullantuoksuinen äiti. Sateisella säällä iskee aika usein leipomisvimma ( makeanhimo ) ja sadettahan tälle kesälle on riittänytkin. Meillä on kesä mennytkin ihan herkuttelun parissa. Harmikseni omat gluteenittomat jauhot oli loppuneet, mutta päätin sitten leipoa muulle perheelle tavallisista jauhoista bostonkakun, jota sitten herkkupeppuna vähän kyllä itsekin maistoin. Vähän oli liikaa, sillä vatsa reagoi heti. Yritän nyt syksyn aikana päästä vihdoin sinne ravintoterapeutin juttusille. Itsekurikaan ei varmasti olisi pahitteeksi tässä gluteenittomassa elämässä.
 
 
 

torstai 30. heinäkuuta 2015

Mökki maalattu



    Leikkimökki on vihdoin ja viimein saatu maalattua ulkopuolelta loppuun.   Terassiosuus täytyy vielä käsitellä ainakin toistamiseen ja ihan vähän on sisäpuolellakin vielä maalattavaa. Sateisen kesän takia tämä projekti on kestänyt ikuisuuden, mutta vihdoin alkaa olla valmista. Toivottavasti nyt elokuun aikana saadaan järkättyä lapsille pienimuotoiset tuparit muutamille kavereille. Toisen tietokoneemme laturi sanoi itsensä irti tänään ja olin tietysti ennättänyt siirtää kuvia sinne. Maalipostauksia siis luvassa heti, kun koneeseen saadaan taas virtaa.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Eukalyptus





Yritän täällä motivoitua yläkerran siivoamiseen. Viimeiset roinat pitäisi käydä läpi tällä viikolla, jotta kaksi viimeistä seinää saadaan maalattua ennen lattian vaihtamista. Pikkuneidin vaatteitakin olen haikeana pakannut pois ja pikkuhiljaa muutakin vauvarompetta lähtee myyntiin. Kuvassa on yksi aleostokseni tältä kesältä. Eukalyptuksen ohi en voinut olla kävelemättä, kun se oli vielä puoleen hintaan myynnissä. Toivottavasti saan vaan pidettyä sen elossa. Hyvissä voimissa se ainakin vielä tuntuu olevan.
On iskenyt taas himo vähän päivittää kotia syksyä varten. Mies pyörittelee täällä päätään ideoilleni...
Olen kyllä tyytyväinen, kunhan saadaan vihdoin puserrettua tämä koti remontista valmiiksi. Ikuisuusprojekti.

Nyt kuitenkin jäätelökakun tekoon. Herkkuhammasta kolottaa ja vieraitakin tulee iltapäivällä kylään

Mukavaa päivää !





sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Tarun muistolle




Tätä postausta olen tehnyt kauan. Aina aloittanut ja sitten kyyneleet valuen lopettanut. Yritän nyt uudelleen. Olen viime aikoina miettinyt paljon omaa ajatusmaailmaani. Herätellyt itseäni. Miten onnellinen olen, mutta silti saatan välillä valittaa aivan turhasta, esimerkiksi tämä sää. Siihen kun ei voi vaikuttaa. Seuraava kesä voi olla taas paljon aurinkoisempi. Muistetaan se. Turha negatiivisuus syö energiaa ja tarttuu. Olen miettinyt miten kiitollinen olen kolmesta lapsestani, miehestäni. Saan nähdä lasteni kasvavan. Miten tärkeää elämässä onkaan terveys. Elämää ei voi suunnitella, elämän julmuus voi iskeä koska vaan, kenelle vaan. Olen päättänyt ajatella asiat positiivisemmin. Positiivisuus on lääke kaikkeen.

Varmasti moni teistä on lukenut herttaisen Tarun Sweet & Lovely -blogia. Tarun blogi on niitä ihan ensimmäisiä blogeja joita aloin lukea poikani ollessa vauva. Kauniin Tarun blogista välittyi aito sydämellisyys. Sellainen hyvän mielen blogi täynnä ihania päivänasuja, sisustusideoita & ruokavinkkejä. Vuosi sitten keväällä Tarusta tuli äiti suloiselle pienelle pojalle. Oli ihanaa seurata perheen onnea pienestä pojasta. Äitiyden myötä mekin tutustuimme täällä blogimaailmassa paremmin.

  Loppuvuodesta Taru kertoi meille lukijoilleen musertavan uutisen. Hän oli sairastunut harvinaiseen syöpäään ja hoidoilla oli siinä vaiheessa jo kova kiire. Itkien luin Tarun kirjoitusta sairaudesta ja siitä, ettei hän kestänyt ajatusta ettei näkisi poikansa ensimmäistä koulupäivää. Tuntui niin hirvittävän väärälle, että nuori äiti sairastuu vakavasti. Tarun kohtalo kosketti todella paljon. Miten pieniltä omat murheet tuntuivat siinä vaiheessa. Äitinä en voinut olla samaistumatta siihen huoleen mitä Taru kävi mielessään pienestä pojastaan. Taru aloitti taistelun syöpää vastaan, mutta ikävä kyllä hoidot eivät tehonneet. Tarun voimat olivat todella koetuksella, mutta silti hänestä välittyi uskomaton positiivisuus, jota jaksoin ihailla kun muutama kuukausi sitten kyselin hänen vointiaan. Vaikeuksista huolimatta hän ei luopunut missään vaiheessa toivosta ja kirjoittikin minulle : " Niin kauan kun on elämää, on toivoa, ja niin kauan kun on toivoa, on elämää ".
 
 
Taru on menehtynyt kesäkuussa.
 
 
Tarun muistoa kunnioittaen ja omaisten suureen suruun osaa ottaen
 
 
Johanna Kurkelan " Prinsessalle "




Leipää ja suolaa uuteen kotiin





   Täällä on nyt vaan lomailtu ja onneksi miehen loma jatkuu vielä viikon verran. Viikko jää vielä syksylle ja silloin lähdemme Barcelonaan. Kolmen pienen kanssa arki on aikamoista hulabaloota, siitä sai anoppinikin maistiaisia, kun vierailimme heidän kesäpaikassaan Ahvenanmaalla. Olen nauttinut suunnattoman paljon siitä, että apuna on toinen käsipari. Eilen piipahdimme miehen ja pienimmän kanssa ystäviemme tupareissa. Neitimme oli juhlien ainoa lapsivieras.
Kiltisti pikkuinen antoi vanhempien syödä rauhassa ja äitikin sai lasillisen viiniä.

Meillä on vähän jo perinteeksi muodostunut viedä tuparilahjaksi itsetehtyä pataleipää ja suolaa. Vanhan perinteen mukaan. Leipäkori Tine K:n mallistoa ja ostettu Nougatista. Oma suosikkini aina kattauksessa. Kaunis keittiöpyyhe on Kodin1:stä, yksi suosikkini sekin. Lahjaan liitimme vielä pullon punaviiniä.

Miten teidän kesä on sujunut ?
 

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Miss Ester kehyksissä





    Vihdoin sain hankittua Ikeasta neidin ihanalle Mrs Mighetton  Miss Ester - julisteelle kehykset. Onneksi hankin julisteen, vaikka pitkään jahkailin sen ostamisessa. Ainakaan tällä hetkellä Nougatissa ei samaa enää ole myynnissä Niitähän siis valmistetaan tietty erä, mutta jos meillä olisi ihan pikkuinen poika
 ( omanihan on jo niin iso, ainakin omasta mielestään ) niin voisin hankkia Mr Ted - julisteen . Tykkään nimittäin siitäkin todella paljon. Taulu saa nojailla lipaston päällä nyt ainakin siihen asti, kun pieni neiti muuttaa samaan huoneeseen. Katsotaan miten huone silloin asettuu parhaiten kahdelle pikkutytölle. Välttelen siis turhia reikiä seinässä siihen asti. Kehyksetkin valitsin turvallisesti siis vain pleksillä, kun tuo prinsessani on sellainen kiipeilijä. Ei ainakaan ole vaaraa, että hän voisi rikkoa taulun tai ainakaan satuttaa itseään. 

Olette muuten varmasti huomanneet Indiedaysin blogeja lukiessanne, että banneriin ilmestyy Indiedaysin lukijatutkimus. Noin kuukauden kestävällä tutkimuksella kartoitetaan millaista sisältöä te lukijat Indidays-portaaliin toivotte ja samalla voitte antaa arvokasta palautetta siitä, mikä juuri esimerkiksi omassa blogissani teitä kiinnostaa eniten. Olisin valtavan kiitollinen, jos jaksaisitte uhrata ajastanne noin viisi minuuttia kyselyyn vastaamalla. Saan omat tulokseni käyttööni tutkimuksen päätyttyä ja tuloksethan auttavat minua kehittämään blogiani paremmaksi. Palautetta toki saa aina antaa muutenkin. Vastaamalla kyselyyn osallistutte samalla arvontaan, jossa palkintona jaetaan kolme 100€ arvoista lahjakorttia ja 30 kauneustuotepakettia. 

Lukijatutkimukseen pääsette helposti tämän linkin kautta :


Kaunis kiitos !

Ihanaa perjantaita.




Lomakakkua



  Viikko sitten miehen jäädessä kesälomalle päätimme lasten kanssa yllättää hänet lomakakulla. Kivaa vähän juhlia isin lomaa. Lomakakusta taitaa tulla meillä ihan perinne, niin mukavaa meillä oli. Kakun tein jälleen mansikkajäätelöstä, mukaan laitoin sulatettua suklaata. Raikkaat marjat ja mintunlehdet koristeeksi ja nam, oli hyvää. Tästä taitaa tulla meillä ihan perinne.
 Miehellä jää vielä yksi lomaviikko syksylle ja eilen illalla buukattiin lennot
taas Barcelonaan. Olen aivan täpinöissäni, sillä muistatte varmaan miten vuosi sitten häämatkallamme rakastuin tuohon kaupunkiin. En olisi uskonut, että palaamme sinne jo näin pian, mutta ihanaa ja etenkin nyt, kun koko perhe lähtee yhdessä reissuun. Suomen kesä on nyt mitä on, ja tuli molemmille sellainen fiilis, että akkuja on päästävä lataamaan aurinkoon ja lämpöön. Barcelonaan päädyimme, koska se on ihanteellinen paikka lasten kanssa, nähtävää riittää pikkutyypeille ja tämä reissu tehdäänkin  lasten ehdoilla. Huikeaa kokea kaupunki taas uudelleen ja erilailla. Eläintarha on suunnitelmissamme ainakin.
Lentoajat eivät kyllä ole yhtään lapsiystävällisiä ja vähän jännitän miten ne sujuu kolmen pienen lapsen kera, kun lapset on herätettävä keskellä yötä ja paluulentokin on yöllä, mutta oikealla asenteella vaan matkaan. 

Kuulisin mielelläni teiltä vinkkejä Barcelonaan lasten kanssa.



torstai 9. heinäkuuta 2015

Toisen roska on toisen aarre



   Aikoinaan, kun vielä asuimme Kalliossa ja pojalle oltiin hankkimassa juniorituolia, yritin kaikkialta metsästää käytettynä tätä IKEAn jo myynnistä vuosia sitten poistunutta vanhaa juniorituolia. Iso harmi, ettei tätä enää valmisteta, sillä ainakin omaan silmääni muotoilu on todella kaunis. Tässä keväällä asuinpaikassamme järjestettiin iso keräys, johon sai jättää itselle tarpeetonta roinaa. Roinaa todella oli paljon, mutta joukossa oli myös paljon helmiä, joista itse poimin mukaani muutaman.
Voitte vaan kuvitella miten kiljuin nähdessäni tämän tuolin hylättynä keräysautoa odottelemassa portin pielessä. Sellaisenaan se ei tietysti meille olisi istunut, mutta näin silmissäni sen uudessa sävyssä. Alkuun pähkäilin valkoisen ja harmaan välillä. Olin jo päätynyt valkoiseen, kunnes sitten mieheni maalasi tuolin hiomisen jälkeen vaaleanharmaalla pohjamaalilla, jota meillä sattui olemaan kaapissa. Sen nähtyäni suunnitelmat muuttuivat ja tuolista tuli vaaleanharmaa. Tuoli sai meillä uuden mahdollisuuden sen sijaan, että täysin käyttökelpoinen tuoli olisi joutunut romujen matkassa kierrätykseen. Olen niin onnellinen tästä löydöstä. 


 Toinen aarre on tämä vanha syöttötuoli, jossa oli vaaleansininen maali pinnassa. Siitäkin tuli vaaleanharmaa. Malliltaan syöttötuoli on aivan samanlainen,  jossa itse olen vauvana istunut. Omastani sai vaan käännettyä  matalan tuolin pöydällä varustettuna. Tiedättekö niitä ? Syöttötuoli tulee meille käyttöön, kun pienin vähän vielä kasvaa. Tuoli on vähän vielä liian matala ja kuusikuinen tarvitsee vielä istuessaan tukevuutta. Jalkojen muoto mätsää muuten hyvin tuohon Ikean juniorituoliin. Hintaa näille tuoleille tuli siis vaan maaleista, eli noin 15€. Tuolit on spraymaalattu, vaikka olisi meillä ollut maaliruiskukin. Maalausta varten mieheni rakensi ensin maalauskopin. Tämäkin DIY - projekti on joutunut odottelemaan, kun säät olleet niin epävakaita. Missä se kesä on ?

Mitäs tykkäätte lopputuloksesta? 

 Kunhan ehdin, laitan kuvaa miltä tuolit näyttävät pöydän ympärillä.

 


keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Jo puolivuotias





    Olen pahoillani, että aika taas kiitänyt enkä ole ennättänyt blogini pariin. Pienin on ehtinyt täyttämään tänä aikana jo puoli vuotta. Miten puoli vuotta on voinutkaan mennä näin nopeasti ? Mitä enemmän lapsia, sitä nopeammin aika tuntuu vaan katoavan jonnekin. Kulunut puoli vuotta on ollut ehdottomasti ihaninta aikaa, vaikka alkuun oli vähän opettelemista kolmen pienen kanssa. Kaikki uusi tarvitsee aina oman aikansa ja nyt tunnen hallitsevani arjen trioni kanssa. Tuntuu hyvältä olla äiti kolmelle. Meidän pienin, joka tosiaan alkuun huusi muutaman kuukauden vatsakipuja, on tässä reilun kuukauden päivät nukkunut pääasiassa yönsä putkeen. Olen ollut aivan puulla päähän lyöty, että meillä tosiaan on nyt vauva, joka nukkuu ja ihan ilman unikoulua. Siitä on ollut kyllä valtavasti apua omaan jaksamiseen, sillä päivät kolmen pienen tyypin kanssa on aika vauhdikkaita. Ei käy aika pitkäksi koskaan. Tiedän, että tämä saattaa olla vain vaihe ja vauvan uneen meillä tuntuvat vaikuttavan ainakin hampaidentulo, mutta suunnattoman kiitollinen olen kaikista niistä öistä, joina olen saanut nukkua monta tuntia putkeen. Nyt kolmennen lapsen kohdalla päätin aloittaa kiinteät ruoat 4kk vanhana ja siitä on varmasti ollut apua helppoihin öihin.
Olemme nyt koko perhe kesälomalla ja nautin tästä yhteisestä perheajasta. Ensimmäinen lomaviikko on pyhitetty keskeneräisille projekteille kotona ja ensi viikolla lähdemme Ahvenanmaan saaristoon aurinkoa etsimään.

Projekteista lisää, kunhan saan postauksia valmiiksi.