torstai 12. lokakuuta 2017

ROSENHAVE






    Tykkään syksystä, mutta tämä jatkuva harmaus ja vesisade ...  en tykkää yhtään. Nyt on onneksi hetki, ettei sada ja iltapäiväksi sitten ennustetaankin kaatosadetta. Siitä tulikin mieleen, että olen unohtanut kokonaan kirjoittaa matkasta. Viimeistään ensi viikolla lupaan palata takaisin lomatunnelmiin. Ai että kaipaan sinne lämpöön, mutta sadesäät antavat hyvän syyn tunnelmointiin kynttilöillä kotona. Olen aktiivisesti polttanut tuota nougatista  hankkimaani  Skandinavisk kynttilää. Kirpaisi kyllä ostaa niin kallis kynttilä, mutta sen kesäinen tuoksu on niin valloittava ja keraaminen purkki niin kaunis. Kynttilästä tulee itselleni niin mieleen mummolan lukuisat ruusupensaat. Hyvän mielen kynttilä, josta on iloa pitkään. Viikonloppuna juhlimme juuri tämän teräsmummoni 90-vuotis juhlia. Ihailen miten hyvässä kunnossa hän yhä on. Niin terävä päästään, elää täysillä eikä turhasta valita. Hän asuu omakotitalossa ja jaksaa itse hoitaa valtavaa pihaa. Viherpeukalona hän saa orkideankin kukkimaan vuodesta toiseen ja aina ympäri vuoden. Hän marjastaa ja sienestää. Oman pihan omenoista ja marjoista hän tekee joka vuosi mehut ja hillot. Leipoo maailman parhaimmat karjalanpiirakat ja kutoo joka vuosi monet  parit villasukkia ja lapasia. Pyöräilee ja hiihtääkin, jos maahan vaan sataa lunta. Lista on loputon. Hän on vahva nainen ja suuri esikuvani ja olen niin kiitollinen, että omat lapseni saavat tuntea hänet. Hän ei koskaan tuomitse ja viiden lapsen äitinä on aina osannut oikealla tavalla kannustaa meitä pikkulapsiarjessa. Kunnioitettava ikä tuo 90-vuotta. Myös toinen mummoni täyttää ensi kuussa 89-vuotta, joten ainakin geenit ennakoivat pitkää ikää. Tulevana viikonloppuna täytän itsekin vuosia ja mieheni on järjestänyt jotain yllätystä. Lapset ovat menossa anopille hoitoon ja me saamme laatuaikaa kahdestaan. Viikonloppu tule pian !
Ihanaa päivää teille.





torstai 5. lokakuuta 2017

tasan vuosi sitten




  Piipahdin eilen nopeasti ostoksilla IKEAssa. Lokakuussa ilmestyy aina ensimmäiset huonekuuset myyntiin ja huonekuusi on itselleni aina se ensimmäinen merkki lähestyvästä joulusta. Kävi tuuri, sillä kuusia oli juuri tullut myyntiin IKEA:an ja itse asiassa tasan vuosi sitten ostin sieltä edellisen. Vuodesta toiseen kuusen kevyt ilme miellyttää näin syksyisin. Viherpeukalo onnistuu pitämään sen hengissä ympäri vuoden, mutta omalla kohdalla se kestää tammikuulle. Sen jälkeen olen jo niin kevättunnelmissa, että unohdan hoitaa sitä.
Muuten meille kuuluu sitä samaa kiireistä arkea. Alkuviikosta poika kaatui pihalla pusikkoon ja satutti silmänsä. Alkuun tilanne näytti vähän pahalle sairaalassa, mutta antibioottisalva sarveiskalvon pinnalla ehti hyvin parantaa ruhjetta ja keskiviikkona silmäklinikalla silmä oli jo paljon parempi. Sairaalassa on viimeisen  kuukauden sisällä saatu juosta jo kolme kertaa lapsiin liittyen, joten toivottavasti käynnit oli nyt tässä. Lasten kanssa sattuu ja tapahtuu. Ihanaa torstaita teille kaikille.